Rovaniemen raviradan historia

Rovaniemellä on järjestetty kilpa-ajoja jo vuoden 1880 tienoilta lähtien. Siitä pitäen innostus raviurheiluun kasvoi kasvamistaan. Perimätiedon mukaan Rovaniemen kirkonkylällä oli järjestetty kantakirjanäyttely vuosien 1905 – 1906 tienoilla, jolloin hevosmies Vanhapaavalniemi oli tokaissut: ”Mitäs me näistä paskasista varsoista, pistetään kilpa-ajot pystyyn.” Tästä lausumasta innostuivat kaikki kynnelle kykenevät. Reet, jotka olivat tavallisesti lähinnä ajelukäytössä, kunnostettiin kilvanajoa varten. Ensimmäiset kilpa-ajot ajettiin Lainaanrannassa, josta muodostui ravikilpailupaikka useammalle vuosikymmenelle. Lainaalla sijainnut ravirata vaati varsin suuria kunnostustöitä erityisesti alkuvuosina. Hevosmiehet rakensivat suuren puuauran, jota useampi hevonen perätysten veti. Kun autojen käyttö yleistyi, saatiin radan kunnossapitoa helpotettua. Ravien järjestämisestä vastanneet miehet ymmärsivät myös talkooväen palkitsemisen tärkeyden, sillä useimmiten ravikilpailuiden jälkeen he järjestivät myös kaikille halukkaille iltamat.

Kilpa-ajojen järjestäminen keskittyi ensimmäisinä vuosina pääasiallisesti talviajoihin jäällä ja ne olivat aina paikkakunnan merkkitapaus. Raviurheiluun kohdistuvan kasvavan innostuksen takia yhdistyksen yhtenä päämääränä oli saada oma ravirata. Vuonna 1920 pidetyssä Rovaniemen Hevosystävien kokouksessa suunniteltiin raviratahanketta, jotta voitaisiin järjestää myös kesäisin kilpa-ajoja. Hankkeen eteenpäin viemiseen valittiin oma toimikuntansa. Jostain syystä hanke ei kuitenkaan edennyt toivotulla tavalla. Kesäisin ravit oli ajettava maantieajoina useissa eri paikoissa, kuten Pöykkölästä Kemiin päin johtavalla tiellä, Viirinkankaan Pappilantiellä nykyisen yliopiston lähettyvillä sekä Tapionkylässä että Hirvaalla.

Toisen maailmansodan jälkeen raviratahanke sai uutta tuulta purjeisiinsa, sillä sodan tuhojen seurauksena oli ratahanketta jouduttu lykkäämään. Yhdistys osti 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa Kemintien varresta, nykyiseltä teollisuusalueelta, 11 hehtaarin maa-alueen ravirataa varten ja ravikilpailutoiminta siirtyi Lainaanrannasta sinne. Alueen maaperä oli sopiva, korkeuseron ollessa vain 80 cm. 1960-luvun alussa aloitettiin radan rakennustyöt. Maata alueella tasoitettiin ja siihen oli käytetty 1960-luvun puoleen väliin mennessä yli 100 000 markkaa. Kyseessä oli kuitenkin miljoonia markkoja maksava hanke ja yhdistyksen toivomus oli, että Rovaniemen kauppala avustaisi rahallisesti. Yhdistys oli ajanut asiaa eteenpäin käymällä neuvotteluja kauppalan viranomaisten kanssa ja oli tehnyt jo toimintasuunnitelman. Tarkoituksena oli, että alueelle rakennettaisiin raviradan lisäksi myös muita urheilukenttiä. Kemintien varteen ei milloinkaan ehditty rakentaa kunnollista ravirataa ja vuonna 1966 Hevosystävät luovuttivat alueen kaupungille velkaantumisen takia. Rovaniemen Hipposradalla, kuten ravirataa tuolloin kutsuttiin, ehdittiin kuitenkin pitää jonkin verran raveja. Muun muassa vuonna 1962 radalla järjestettiin Pohjois-Suomen Mestaruusravit. Rovaniemen Hevosystävien johtokunnan jäsenen Matti Heikinheimon kertoman mukaan Hipposradan aluetta raivatessa löytyi sieltä saksalaisten jättämiä tarvikkeita, koska heillä oli ollut siellä parakkialue ja radioasema.

Vuoden 1966 jälkeen ravien pitopaikkana oli Keinuvuopajan lahti, kunnes Mäntyvaaran ravirata valmistui. Uusi raviratahanke käynnistyi varsinaisesti 1970-luvun alussa ja Rovaniemen Hevosystävät parhaimpansa mukaan vauhdittivat hanketta. Vuonna 1976 hanketta joudutti entisestään Rovaniemen kaupungin ja Hevosystävien perustama yhteinen raviratatoimikunta. Toimikunta nimettiin Rovaniemen Ravirata Oy:ksi. Rovaniemen Ravirata Oy jäi pois toiminnasta vuonna 1990. Toimikunnan avulla raviradan suunnittelutyötä ja muita tarvittavia toimenpiteitä voitiin nopeuttaa, eivätkä kustannukset käyneet Hevosystäville ylivoimaisiksi. Ravien pitopaikkana pysyi edelleen Keinuvuopajan lahti. Mäntyvaaraan rakennettavalle raviradalle saatiin myönteinen päätös vuonna 1977 ja rakennustöiden aloittaminen tähdättiin vuoden 1978 alkupuolelle. Näin kauan odotettu raviratahanke saatiin konkreettisesti alulle ja sen toteuttamista voitiin suunnitella täydellä teholla. Alueen ravihevoskanta oli lisääntynyt voimakkaasti ja ravitoimintaan oli tullut mukaan paljon lisää uusia hevosenomistajia sekä harrastajia.

Ensimmäisen kerran Rovaniemen Mäntyvaarassa ravattiin kilpaa 10.3.1976

Mäntyvaaran ensimmäisen lähdön voittaja oli lämminverinen Fagant Klej ohjastajanaan Risto Kaartinen 30,7/2020 m. lähdön pelivaihto oli 5619 mk ja päivän Totovaihto  64 903 mk yleisöä 1500.

Raviradan avajaiskautena Mäntyvaarassa ajettiin kilpaa neljä kertaa. Maksaneita katsojia oli päivää kohden noin 1 500 henkilöä eli kilpailutoiminta uudella raviradalla alkoi varsin myönteisissä merkeissä. Ravipäivien määrä alkoi nousta, kunnes vuonna 1980-luvun puolessa välissä se vakiintui noin 15 kilpailupäivään. Raviradan valmistumisen jälkeen aloitettiin välittömästi katsomon suunnitteleminen alueelle ja vuonna 1982 yleisöä voitiin jo helliä uudella upealla katsomolla.

Vuoden 2004 Kuninkuusraveihin valmistautuminen alkoi luonnollisesti jo paljon aikaisemmin. Muun muassa vuonna 2002 varikkoalueelle valmistui uusi valjastuskatos, joka oli käytettävissä jo saman vuoden ensimmäisissä raveissa. Myös raviradan takasuoralle ja loppusuoran kaarteeseen valmistunut mainosaidan rakennustyöt olivat hyvässä vauhdissa.

Kuninkuusravit suuri talkoolaisten työnnäyte

Rovaniemellä toteutui usean vuoden tavoite ja unelma 7. – 8.8.2004. Mäntyvaarassa ravattiin viimeinkin pitkäjänteisen työn jälkeen Kuninkuusravit. Rovaniemen Kuninkuusravit olivat erittäin onnistuneet ja saivat myönteistä palautetta. Kiitosta jaettiin koko maakunnalle, sillä yhteishenki järjestely- ja talkootöissä oli mahtavaa. Hieno tapahtuma ja sen järjestelyt saivat osakseen lähestulkoon pelkästään kehuja ja erityisesti yleisö oli haltioissaan Mäntyvaaran ilmiömäisen hyvistä katsomorakenteista, jotka istumakatsomon myötä sallivat esteettömät näköalat kilpa-areenalle. Amfiteatterimainen katsomo on vertaansa vailla koko maassamme. Kuninkuusraveja seurasi kaikkiaan 47 696 katsojaa, tapahtuman liikevaihdon ollessa huikeat 1,7 miljoonaa euroa.

Mäntyvaaran raviradan rataennätykset kestävät vertailun. Lämminveristen rataennätys on  Express Merettin  vuonna 2008 juoksema 1.11,7aly ja suomenhevosten Apassin vuoden 2004 Kuninkuusraveissa tekemä 1.21,4aly. Vokkerin Viktor teki vuonna 2006 suomenhevosten monten Suomen ennätyksen 1.27,1maly

2011 alusta toimintaa varten perustettiin Rovaniemen Ravirata Oy.

Kuninkuusravit 2018

Kuninkuusravihuumaa koettiin Rovaniemen Mäntyvaarassa ensimmäistä kertaa vuonna 2004, jota seurasi toistamiseen vuonna 2018 ravattu kuninkaallinen ravitapahtuma Rovaniemen amfiteatterissa.

Kuninkuusravitapahtuma mielletään kesän kohokohdaksi, eikä suotta, sillä väkimäärä ylitti edeltävänä vuonna 50 000 tuhannen kävijän rajapyykin.

Tunnelmaa mukana kommentoimassa on ravipiireistä tuttu selostaja Antti Pylkkänen, sekä Salamakypärät- kilpailusarjassa osaa ottanut nuori ohjastaja Ayse Könec.

Pylkkänen muistelee ’’Faari’’ Hietasen ja Akaasian yhteistä tavoitettua ravikuningattaren titteliä yhtenä henkilökohtaisista kohokohdistaan viikonlopun ajalta. ’’Suomenhevosmiehen pitkä ja komea ura sai arvoisensa kruunun’’, Pylkkänen toteaa. ’’Monesti oli seppele ollut Hietasella lähellä, mutta nyt vihdoin tuli täysosuma ’’. Lisäksi Anttia vakuuttivat Costellon kuninkuus ja oriin pohjattomat voimavarat – ’’Ravivaltakunta sai vahvan kuninkaan’’. Pylkkäsen mieleen jää ikuisiksi ajoiksi myös vanhan valtiaan Köppisen hyvästit kilpakentille. Kunniaa saivat osakseen myös nuoret suomenhevoset, Landen Paukku ja Vixus – ’’rodun tulevaisuus näyttää hyvältä!’’

Pylkkästä valtasi koko tunnelmien kirjo viikonlopun aikana, eikä siltä varmastikaan välttynyt moni muukaan. ’’Tunnelma oli Rollon Kuninkuusraveissa samaan aikaan riehakas ja herkkä – ravijuhla vailla vertaa!’’, Antti kertoo. ’’Hellekeli helli, selostuskopissakin oli lämmintä varmaan 40 astetta’’, hän hymähtää.

Salamakypärät- ohjastajaottelun yksi osakisa ajettiin Kunkkarisunnuntaina. ’’Hienot, kaikin puolin onnistuneet ravit olivat. Puitteet olivat hyvät, sekä järjestyksestä pidetty hyvää huolta’’, Könec kertoo.  ’’Olihan se jännittävää ja erilaista ajaa kilpaa kun normaalisti, mutta ei se juuri ajosuoritukseen vaikuttanut’’, Ayse toteaa. Könec oli saanut jo suurkilpailutuntumaa jo st. Michelistä – ’’Erilaistahan se aina on, kun on jännempi tunnelma.’’